Työuupumuksesta selviytyminen edellyttää sitä, että uupunut omaksuu vanhojen käyttäytymismallien sijaan hyödyllisempiä uudenlaisia käyttäytymismalleja. Ongelma ei lähde pois samalla ajatuksella kuin se on tullut. Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa terapeutti ja asiakas tutkivat uutta parempaa tulevaisuutta ja miettivät siihen liittyviä konkreettisia tekoja.

Työuupumus aiheuttaa huonommuuden tunteita, joten se halutaan herkästi salata. Sanna Rikalan väitöksen mukaan työikäiset hakeutuvat uupumuksen takia työterveyshuoltoon nihkeästi välttääkseen masentuneeksi mielenterveyspotilaaksi leimautumisen (Hs, 17.3.2019). Valitettavan usein uupunut kokee häpeää tai syyllisyyttä oman stressinsä ja väsymyksensä vuoksi. Hän ei rohkene myöntää itselleen tai muille tarvitsevansa lepoa ja apua.

Ihmiset tunnistavat huonosti vaiheen, jolloin stressi alkaa mennä haitalliselle puolelle. Usein uupunut puskee eteenpäin ajatellen, että kun tämän projektin tai viikon vielä kestän, niin sitten helpottaa. Usein eteen tulee kuitenkin taas uusi projekti tai työtilanne ja sama vain jatkuu, jolloin kierre on valmis. Työuupumus on prosessi, jossa suunnan vaihdokselle on monta tilaisuutta, mutta ilman jarruja se ei onnistu. Muutos vaatii lisäksi toimenpiteitä sekä ihmiseltä itseltään että työnantajalta.

Ratkaisukeskeinen lyhytterapia on matalan kynnyksen keskusteluapua työuupumuksen tunnistamiseen sekä omien voimavarojen löytämiseen uupumuksesta selviytymiseksi. Uupumuksen läpikäynyt voi myös tarvita keskusteluapua jaksamisensa ylläpitämiseksi. Elämässä on väistämättä tilanteita, jotka haastavat hyvinvointiamme ja psyykkistä tasapainoamme. Kysymys ei kuitenkaan ole sairaudesta, varsinkin jos tilannetta päästään ratkomaan ajoissa. Riittävän varhaisella puuttumisella ehkäistään työuupumuksen mahdollisia ikäviä lieveilmiöitä kuten masennusta, unihäiriötä ja päihdeongelmia sekä stressiperäisiä somaattisia sairauksia. Ratkaisukeskeinen lyhytterapia on erityisesti ennaltaehkäisevää ja varhaista puuttumista.

Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa lähtökohtana on asiakas ja hänen sen hetkinen elämäntilanteensa. Ratkaisukeskeisyydessä suunnataan tulevaisuuteen ja tavoitteet määritellään asiakaslähtöisesti. Terapiassa hyödynnetään asiakkaan voimavaroja muutoksen tukena. Terapeutin työskentelyote on hyväksyvä, myönteinen, kannustava ja luova. Toipuminen käynnistyy, kun asiakas tulee kuulluksi ja hyväksyy muutoksen tarpeen sekä itsessään että työssään. Ongelmille ei etsitä syitä vaan ratkaisuja. Terapiaprosessissa pyritään muutokseen asiakkaan ajattelussa ja toimintatavoissa.

Vaikka työuupumus ei ole diagnosoitu sairaus, siitä selviytyäkseen on tarpeen pysähtyä ja painaa jarrua. Tähän ei välttämättä omin avuin päästä, koska uupunut ei todennäköisesti tunnista tilaansa tai kokee, ettei hänellä ole vaihtoehtoja. Katariina Salmela-Aron tutkimuksen mukaan erilaisissa elämänvaiheissa olevat ihmiset voivat kärsiä työuupumuksesta, koska heidän elämän kulkunsa ja työelämänsä eivät ole sopusoinnussa keskenään. Työpaikoilla on edelleen tapana ajatella, että työ ja vapaa-aika ovat toisistaan erillään, vaikka niiden täydellinen erottaminen ei ole mahdollista. Molemmilla alueilla vaatimukset ja resurssien epäsuhta on lisääntymässä. (HS, 10.2.2019).

Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa tilannetta tutkitaan asiakkaan omasta kokemusmaailmasta käsin. Yhdessä terapeutin kanssa asiakas saa tilaisuuden kartoittaa omaa elämäänsä ja miettiä, mihin asioihin keskittyä sekä mitä elämässä olisi sellaista, mikä estäisi uupumisen syvenemisen. Terapiassa on myös mahdollista saada vahvistusta ja rohkeutta siihen, että uupunut ottaa haasteelliset asiat työpaikalla esille.  Ratkaisukeskeisessä terapiassa avataan uusia näkökulmia ja vaihtoehtoja.

Jaksamisen haasteet ovat tavallisia. Stressiä, henkisiä kriisejä ja uupumusta voi estää ja niistä voi myös toipua. Toipuminen edellyttää muutoksia niin työssä kuin sinussa itsessäsi. Muista, että aina voi tehdä jotakin tilanteen parantamiseksi.